Nyt on aika tarkistaa työterveyssopimus – saavutat säästöjä ja selkeyttä

Yrityksissä eletään aikaa, jolloin työterveyshuollon kustannukset ovat monin paikoin nousussa ja raportointi näyttää yhä monimutkaisemmalta. Yhä useampi työnantaja kysyykin: “Mistä minä oikeastaan maksan, ja miksi lasku kasvaa vuodesta toiseen?”

Kysymys on aiheellinen. Työterveyshuollon toimivuusarviointi tuo esiin todelliset kustannusten lähteet, yhteistyöprosessin viiveet sekä sen, miten esihenkilöiden työkykyjohtaminen toimii käytännössä.  Kun kokonaisuutta tarkennetaan, tuloksena on läpinäkyvämpi, työlähtöisempi ja ennakoivampi yhteistyö – ja selkeitä säästöjä.

Työterveyssopimuksissa tarvitaan läpinäkyvyyttä

Moni työnantaja kokee epävarmuutta siitä, mitä työterveyshuollolta ostetaan ja millä hinnalla. Jos palvelun sisältö ja kustannukset jäävät epäselviksi, päätöksenteko vaikeutuu – ja silloin on mahdotonta arvioida, tuottaako palvelu aidosti lisäarvoa yritykselle.

Asiakaslähtöinen työterveysyhteistyö tarkoittaa sitä, että kustannukset ovat selkeitä, raportointi ymmärrettävää ja yhdessä sovitut toimenpiteet tukevat organisaation tarpeita. Tätä tukee myös aktiivinen yhteydenpito ja vuosikello. Kun läpinäkyvyys lisääntyy, luottamus vahvistuu ja yhteistyöstä tulee vaikuttavampaa.

Raportointi ei riitä – tarvitaan analyysiä ja yhteistyötä

Tutkimukset ja opinnäytetyöt ovat osoittaneet, että pelkkä mittaustulosten raportointi ei vielä kerro mitään työterveyden todellisesta vaikuttavuudesta. Tulokset pitää analysoida yhdessä asiakkaan kanssa, tunnistaa juurisyyt ja rakentaa niihin perustuvia kehittämistoimia, jotka todella viedään käytäntöön (Härkänen, T. 2024)

Myös diplomityön tulokset tukevat tätä: nykyinen raportointi ei useinkaan vastaa asiakkaiden tarpeisiin, vaan luvut jäävät irrallisiksi eikä niitä pystytä hyödyntämään päätöksenteossa (Salo, S. 2018)

Passiivisuus vie pohjan vaikuttavuudelta ja kasvattaa kustannuksia

Aiemmissa selvityksissä on nostettu esiin, että työterveyshoitajien ja lääkäreiden vaihtuvuus sekä passiivinen, reaktiivinen toimintamalli heikentävät asiakassuhdetta. Asiakkaat eivät välttämättä saa edes vähimmäisyhteydenottoa – joskus toivotaan toimintasuunnitelman päivittämistä, mutta sekään ei toteudu.

Tällainen toimintatapa ei ole työlähtöistä eikä ennakoivaa. Kun työterveyshuolto reagoi vasta ongelmien puhjettua, kustannukset kasvavat ja työkyvyn tukeminen jää vajaaksi.

5 merkkiä siitä, että työterveyssopimus kaipaa tarkistusta

1. Kustannukset ovat nousussa, etkä tiedä miksi.

2. Raportointi on monimutkaista etkä saa siitä hyödyllistä tietoa päätöksenteon tueksi.

3. Yhteistyö työterveystiimin kanssa on passiivista ja keskittyy menneeseen, ei tulevaan.

4. Toiminta ei ole työlähtöistä eikä tue esihenkilöitä työkykyjohtamisessa.

5. Palveluiden lisämyynti tuntuu vilkkaammalta kuin varsinainen työkyvyn tukeminen ja ongelmien ennakointi.

Jos yksikin näistä osuu omaan organisaatioosi, on erittäin todennäköistä, että toimivuusarvioinnille on juuri nyt oikea aika.

Kustannussäästöjä – ja ennen kaikkea vaikuttavuutta

Tutkimusten mukaan oikein kohdennetut työterveysinterventiot voivat vähentää sairauspoissaoloja ja tuottaa kustannussäästöjä. Esimerkiksi korkean riskin työntekijöiden varhainen tunnistaminen ja ohjaus työterveyteen vähensi sairauspoissaoloja keskimäärin 11 päivää vuodessa – ja osoittautui kustannustehokkaaksi ratkaisuksi (Taimela et al. 2008). Uudemmat tutkimukset vahvistavat samaa: monialaiset ja oikein kohdennetut ohjelmat, joissa yhdistyvät esimerkiksi ergonomia, liikunta ja stressinhallinta, voivat tuottaa merkittävää hyötyä sekä henkilöstön hyvinvoinnille että yrityksen taloudelle.

Työterveyshuollolla on siis valtava arvo silloin, kun yhteistyö on toimivaa ja kohdentuu oikeisiin asioihin. Kun yhteistyö muuttuu passiivisesta ja reagoivasta aktiiviseksi ja ennakoivaksi kumppanuudeksi, tulokset näkyvät nopeasti sekä kustannuksissa että henkilöstön arjessa.

Me autamme sinua juuri tässä: yhteistyön tiivistämisessä ja kohdentamisessa niin, että työterveysyhteistyö tukee aidosti henkilöstön työkykyä ja tuo mitattavia tuloksia.

Lähteet

• Härkänen, T. (2024). Työterveyshuollon vaikuttavuusraportointi – tutkimus ja kehittämistarpeet. Theseus.

• Salo, S. (2018). Työterveyshuollon raportoinnin kehittäminen. Diplomityö, LUTPub.

• Taimela, S. et al. (2008). Early intervention and sickness absence: randomized controlled trial. PMC.

• Julkaisut Kuntoutussäätiö (2019). Perustuksia valamassa.

• Carolan, S. et al. (2025). Effectiveness of Workplace Health Promotion Interventions: An Umbrella Review of Systematic Reviews. Journal of Occupational Health Psychology. PubMed