Mitä työnohjaus on – ja miksi johtaja hyötyy siitä
Johtajana tai esihenkilönä pidät usein käsissäsi monia lankoja yhtä aikaa: tavoitteita, ihmisiä, muutosta, yhteistyötä. Arki on vauhdikasta – hyppy yhdestä tilanteesta toiseen, päätöksiä, viestejä, palautetta.
Työnohjaus tarjoaa hetken, jolloin pysähtyä ja katsoa johtajuutta laajemmasta kulmasta – ei vain omasta jaksamisesta käsin, vaan myös suhteessa organisaation tavoitteisiin ja siihen, miten oma johtaminen vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin.
Se ei ole korjaamista silloin, kun jokin on mennyt pieleen, vaan kehittämistä ja selkeyttämistä silloin, kun johtajuus on jo kovassa käytössä. Kun pysähdymme yhdessä, syntyy mahdollisuus reflektoida: mitä johtaminen juuri nyt vaatii – ja mitä se sinulta vie ja mitä antaa.
Mitä työnohjaus on?
Työnohjaus on tavoitteellinen, luottamuksellinen prosessi, jossa johtaja tai esihenkilö pysähtyy pohtimaan työtään ja rooliaan ohjatusti. Se on yhteinen tila, jossa tarkastellaan johtamisen arkea, valintoja ja vuorovaikutustilanteita – ja sitä, miten nämä linkittyvät organisaation tavoitteisiin ja työkyvyn edellytyksiin.
Työnohjaus eroaa koulutuksesta ja konsultoinnista siinä, että se ei keskity valmiisiin ratkaisuihin, vaan ajattelun ja ymmärryksen syventämiseen. Siinä ei opeteta johtajuutta, vaan tuetaan sen kehittymistä – autetaan johtajaa näkemään omat vahvuutensa, rajansa ja uudet mahdollisuudet.
Tutkimuksissa työnohjausta on kuvattu ohjatuksi reflektioksi, joka vahvistaa ammatti-identiteettiä, lisää työssä jaksamista ja parantaa vuorovaikutusta. Johtajan kohdalla tämä tarkoittaa usein sitä, että työnohjauksen myötä päätöksenteko selkeytyy, vuorovaikutus paranee ja oma johtajuus vahvistuu.
Miksi johtaja hyötyy työnohjauksesta?
Johtajuus on usein yksinäistä työtä. Vaikka ympärillä on tiimi ja kollegoita, harvoin on tilaa puhua aidosti omasta roolista, kasvusta ja niiden herättämistä ajatuksista. Työnohjaus tarjoaa juuri tuon tilan – paikan tarkastella omaa johtajuutta sekä ihmisten että liiketoiminnan näkökulmasta.
Johtaja hyötyy työnohjauksesta monin tavoin:
- Selkeyttä ja tilaa ajattelulle 
 Työnohjaus auttaa pysähtymään ja jäsentämään arkea. Kun ajattelu rauhoittuu, asiat asettuvat mittasuhteisiinsa ja päätökset selkeytyvät. Samalla syntyy tilaa tarkastella omaa johtajuutta suhteessa organisaation tavoitteisiin ja strategiseen suuntaan.
- Vuorovaikutuksen ja johtamistaitojen vahvistumista 
 Työnohjaus tekee näkyväksi sen, miten johtaja toimii suhteessa muihin – tiimiin, kollegoihin ja omaan organisaatioon. Tämä auttaa löytämään kehityskohteita ja kasvun paikkoja, jotka tukevat johtamisen kokonaisuutta.
- Kestävää johtajuutta ja työkykyjohtamisen taitoja 
 Johtajuus kuluttaa, mutta se myös kasvattaa. Työnohjaus tarjoaa paikan pysähtyä, palautua ja vahvistaa omaa jaksamista – ja samalla kehittyä työkyvyn johtamisessa. Kun johtaja oppii tunnistamaan, miten hänen päätöksensä, viestintänsä ja toiminnan rakenteet vaikuttavat työkykyyn, hän vahvistaa sekä omaa että organisaation hyvinvointia.
- Tasapainoa liiketoiminnan ja ihmisten välillä 
 Työnohjaus auttaa yhdistämään strategisen ja inhimillisen näkökulman. Kun johtaja pysähtyy tarkastelemaan omaa toimintaansa, myös organisaation ilmapiiri ja työn tulokset kehittyvät – liiketoiminta kasvaa, koska ihmiset voivat hyvin. Työnohjauksessa myös näkökulma laajenee ja ymmärrys sekä hyväksyntä lisääntyvät.
Työnohjaus, coaching ja valmennus – mitä eroa niillä on?
Työnohjaus, coaching ja valmennus ovat kaikki kehittämisen ja kasvun välineitä, mutta niiden näkökulmat poikkeavat toisistaan.
- Coaching keskittyy yleensä tulevaisuuteen ja tavoitteisiin – siihen, mihin halutaan mennä ja miten sinne päästään. 
- Työnohjaus ottaa laajemman perspektiivin: se tarkastelee työtä, roolia ja vuorovaikutusta tässä hetkessä. Työnohjaus ei tähtää vain tavoitteisiin, vaan myös ymmärtämiseen, merkityksen löytämiseen ja pysyvään kasvuun. 
- Valmennus puolestaan painottuu usein tiedon, taitojen tai toimintatapojen kehittämiseen – työnohjauksessa taas keskitytään siihen, miten ihminen toimii omassa roolissaan ja suhteessa muihin. 
Työnohjaus tarkastelee johtamista osana työn ja organisaation kokonaisuutta – se tukee sekä yksilön kasvua että rakenteiden ja työkyvyn kestävää kehittämistä.
Työnohjaus on johtajuuden perushuoltoa
Nykyinen työelämä vaatii johtajilta joustavuutta, empatiaa, jämäkkyyttä ja kykyä toimia jatkuvassa muutoksessa. Näitä taitoja ei voi kehittää pelkästään koulutuksilla tai strategiapäivillä – ne kehittyvät pysähtymisen ja oivallusten kautta.
Työnohjaus on paikka, jossa johtaja saa luvan pysähtyä, kysyä ja ihmetellä. Se ei ole luksusta, vaan johtajuuden perushuoltoa – tila, jossa voi kasvaa sekä ihmisenä että johtajana.
Avainsanat: työnohjaus, johdon työnohjaus, esihenkilötyö, johtajuus, työkykyjohtaminen, coaching, työhyvinvointi
Lähteet
- Hyrkäs, K., Appelqvist-Schmidlechner, K. & Oksanen, T. (2021). Työnohjaus Suomessa – vaikuttavuus ja käytännöt. Työterveyslaitos. 
- Carroll, M. (2022). Supervision, Leadership and Management: Distinct Yet Complementary. Journal of Management Development. 
- Hawkins, P. & Shohet, R. (2012). Supervision in the Helping Professions. Open University Press. 
- Grant, A. M. (2017). The Third Generation of Workplace Coaching: Creating a Culture of Quality Conversations. Coaching: An International Journal of Theory, Research and Practice. 
- BMC Medical Education (2015). Developing talent through supervision and coaching styles in organizations. 
 
                         
              
            